N5. Vartalon kaavat ja itse vartalon valmistus

Vartalon kaavanvalmistuksessa haasteena oli oman käden paksuuden hahmottaminen ja sen huomioon ottaminen kaavanmitoissa. Vaikka mielestäni tein kaavaan runsaasti tilaa omalle kädelleni, lopputulos kuitenkin oli melko napakka – juuri sopiva kylläkin, mutta virheille ei olisi ollut enää varaa. Lasten kanssa käsinukkeja tehdessä on hyvä tehdä varmuuden vuoksi hieman isompi, jotta mahdolliset virheet saadaan korjattua. Jos oman käden paksuuden hahmottaminen on hankalaa, voidaan myös mitata käden ympärysmitta ja lisätä siihen pari ylimääräistä senttiä, jotta nuken vartalo on varmasti sopiva.

Kun käsinuken kaavan asetteli kankaalle ja piirsi kaavan saumavarojen kanssa, oli jännää miten vartalosta tuli silti niin ”juuri sopiva”. Niin kovin yritin, että varmasti jää runsaasti tilaa ja silti ei…

Kaavan asettelu kankaalle ja saumavarojen piirtäminen. 

Ompelin käsinuken vartalon puoliskot yhteen käyttäen pykäpistoja. Ensimmäisen pykäpiston suoraan saaminen oli hankalaa, mutta se ratkesi kun ensimmäisen piston tekee samaan kohtaan kuin mistä aloittaa.

Pykäpistoihin käytin selvästi erottuvaa, mutta
värimaailmaan sopivaa lankaa. Selvästi
erottuva lanka myös korostaa tikkausta. 

Loppukankaasta tein siipipalat, joiden suojaan
sai neulahuovutettua runsaasti "sulkia".

Oman työni kohdalla minun oli tärkeää muistaa, että en ompele kaulan reunoja ihan ylös asti kiinni. Kaula oli nimittäin minusta liian pitkä ja tarkoituksen oli leikata ylimääräistä kangasta pois. Mutta koska kyseessä olen minä, unohtamisen maailmanmestari, tietysti ompelin kaulan sivut ylös asti molemmin puolin. Purkamisen sijaan ratkaisin tilanteen taittamalla kaulan kangasta sisäänpäin päänompelun yhteydessä.