N3. Neulahuovutus

Neulahuovutusta.

Kun olin alun epäselvyyksistä ja muista epäilyksistä selvinnyt oli aika alkaa huovuttamaan. Neulahuovutus oli erittäin terapeuttista ja mukavaa puuhaa ja siinä pääsi konkreettisesti kokemaan ja tuntemaan, että neulahuovutuksella saadaan kestävää jälkeä aikaiseksi.

Pöllön pääväriksi valikoitui sammalenvihreä villa, johon sekoitin mukaan hieman kirkkaampia vihreän sävyjä. Koin värisekoituksen sellaiseksi, johon myöhemmin tulisi sopimaan muitakin värejä, joita kuvittelin apuopettajaani tulevan (värikkyyshän oli ulkoasussa ajatuksena).

Helpointa oli huovuttaa pään yleisväritys ja silmät. Vaikeammaksi osaksi nousi ”kulmakarvojen” tekeminen, mutta siihenkin löytyi ratkaisu: kartiomaisten rakenteiden huovuttaminen onnistuu neulalla ihan helposti, kun vain ottaa kartiomaisen tupon villaa ja lähtee sitä huovutuksen aikana pyörittämään styroksipalan päällä (kiertyy kartioksi). Kulmakarva rakenne oli sen verran pieni, että yksittäiset kartiot kannatti tehdä ketjuksi yhteen villatuppoon, jolloin kiinnittämiseen jää varmasti tarpeeksi villaa.

Pöllö kulmakarvojen tekeminen.

Kartiomaisia villapiikkejä ketjussa sekä runsaasti ylimääräistä

villaa pysyvää kiinnitystä varten,

Toinen haastava kohta pään teossa oli sarvet ja niihin käyryyden saaminen. Se miten onnistuin tekemään käyrät sarvet, tapahtui ihan vahingossa. Olin jo vuorannut sarvet pöllön yleisvillalla, kun ajattelin laittaa siihen vähän lisää kirkkaampaa vihreää ikään kuin luodakseni pieniä yksityiskohtia pöllön höyhenpeitteeseen. Naputtelin naulaa sarven sisäpinnalla, kun yhtäkkiä huomasin, että villa lähti kiristymään ja kaarsi sarvea. Olin tätä ennen ehtinyt jo hyväksyä suorat sarvet, mutta kun vahingossa löysin keinon, jatkoin sarvien naputtelua jonkin aikaa, kunnes sarvet olivat vääntyneet kunnolla sisäänpäin.

Pöllön nokan hankaluus oli sen väritys. Joko se oli mielestäni liian kirkkaan oranssi tai sitten se oli liian keltainen. Täydellinen nokanväri löytyi, kun lisäsin oranssin ja keltaisen villan joukkoon hieman ruskeaa villaa. 

Neulahuovutuksella on mahdollista saada aikaan tarkkojakin yksityiskohtia, esim. silmäluomet. 

Kuvan on ottanut Eve.

Käsinuken teossa on paljon tilaa ilmaista itseään, koska niin moneen asiaan voi vaikuttaa jo pelkästään päänteon vaiheessa: silmän ja suun paikka, korvat ja kaikkien niiden koko muoto ja asento (ilme). Koska päätä rakennetaan kerroksittain, jokaisen kerroksen kohdalla on mahdollisuus tehdä muutoksia aiempaan suunnitelmaan ja yksityiskohtien pohtimiseen on runsaasti aikaa ja ne saattavat jopa syntyä vahingossa.