3 Erilaiset käsityöorientaatiot, pedagogiset mallit käsityönopetuksen jäsentäjinä

Tässä kappaleessa olen käyttänyt hyödykseni ”käsityön pedagogiset mallit”-taulukkoa ”tekstiilityön perusteet ja pedagogiikka” sekä ”teknisentyön perusteet ja pedagogiikka” -kursseilta. Taulukko on kurssin opettajien laatima ja se on tehty Tarja Krögerin väitöskirjan 2003 pohjalta. Väitöskirja löytyy tästä linkistä. 

Mallipainotteinen käsityö

Tekstiilityön perusteet ja pedagogiikan kurssilla pirtanauhan tekeminen toteutti mallipainotteista työskentelyä. Tekniikka ja materiaali olivat etukäteen määrättyä ja osittain myös valmistettava tuotekin – pirtanauha, jonka käyttötarkoitus oli kuitenkin opiskelijoiden itsensä päätettävissä. Tuotteen visuaalisia yksityiskohtia voidaan mallipainotteisessa käsityössä muunnella, joka pirtanauhan kohdalla koski lähinnä langan värejä tai mikäli halusi käyttää kutimena jotain muuta materiaalia kuin lankaa, oli se mahdollista. Mallipainotteisessa käsityössä syntyy tuloksena ohjeen mukainen tuote.

Varsinkin pirtanauhan kohdalla mallipainotteinen käsityö sopi minulle erittäin hyvin, koska minulle oli tärkeintä oppia perustekniikka siitä, miten materiaalia käytetään pirtanauhan synnyttämiseksi. En nimittäin ollut ennen tehnyt pirtanauhaa. Nauhan tekeminen vaati keskittymistä annettuihin ohjeisiin ja pariin otteeseen piti ottaa takapakkia, kun jokin vaihe jäi vahingossa tekemättä.

Mallipainotteisen käsityön hyvänä puolena on, että yksilö oppii tietyn tekniikan ja saa vielä lopputuloksena itselleen jonkin tuotteen. Heikkoutena on, ettei yksilö pääse ideoimaan ja suunnittelemaan tuotetta, eikä siten pääse kokemaan käsityöprosessia kokonaisuutena. Mallipainotteinen käsityö on ositettua käsityötä (Pöllönen & Kröger 2004).

Taitopainotteinen käsityö

Taitopainotteisessa käsityössä harjoitellaan jotain tiettyä taitoa, esimerkiksi neulontaa tai virkkausta, joita teimme kurssin aikana. Taitopainotteinen käsityö etenee sitä mukaan kun, taito harjaantuu. Harjoitellessa esimerkiksi neulominen ja virkkaaminen nopeutuvat ja pikkuhiljaa automatisoituu lihasmuistiin, jolloin henkilö voi keskittyä käsityön tekemisen lomassa esimerkiksi television seurantaan.

Kun hallitsen joitakin spesifisiä taitolajeja, voin tuotetta suunniteltaessa ottaa huomioon, millä tekniikalla voisin kyseisen tuotteen tai sen jonkun osan toteuttaa. On mukavaa, että suunnittelussa on erilaisia vaihtoehtoja, jotka tuovat vaihtelua käsitöiden tekemiseen. Itselläni taidot (virkkaus ja neulonta) eivät ole niin kehittyneet, että ne olisivat täysin lihasmuistissa. Taidot ovat kuitenkin hyvää vauhtia sinne menossa, sillä television kuuntelu ja ohjelman juonessa mukana pysyminen, eivät tuota ongelmaa, kun neulon, virkkaan tai ompelen samaan aikana.  

Käsityötaitoon liittyvää tietoa minun on kuitenkin vielä kerrattava ja harjoiteltava, sillä kovin spesiaalisten muotojen (esimerkiksi pallon virkkaaminen) tekeminen, ei minulta onnistuisi ilman mallipainotteista harjoittelua. Luulen, että taitolajin mahdollisuuksien hyödyntäminen on minulla vielä aika kapea-alaista.

Jos taito on hallussa, melkeinpä vain taivas on rajana, mitä taidolla voi tehdä. Pinterest on täynnä mitä erikoisimpia virkkaus ja neulonta töitä, mitä ihmiset ovat vain keksineet taidollaan tehdä. Haasteena on, että taidon oppiminen on hidasta ja voi olla turhauttavaa jos yrityksessä epäonnistuu alkuun useampaan kertaan. Motivaation ylläpitäminen taidon harjoittelussa on ensisijaisen tärkeää ja tuo opettajalle suuren haasteen.

Tuotesuunnittelupainotteinen käsityö

Tehtävänä oli suunnitella laukku jollekin muulle henkilölle kuin itselleen. Oman ideoinnin ja suunnittelun aikana tuli ottaa huomioon eri työvaiheet ja miten niissä edetään, jotta päästään haluttuun lopputulokseen. Tuotesuunnittelupainotteinen käsityö asettaa suunnittelijalle runsaasti ongelmatilanteita, jotka tulee ratkaista lopputuloksen saavuttamiseksi. Ratkaisut vaativat luovaa ajattelua ja opittujen taitojen soveltamista.

Suunnitteluvaihe ei yleensä tuota minulle ongelmaa. Otan huomioon oman taitotasoni, mutta pyrin myös haastamaan itseäni, jotta voisin saada uusia onnistumisen kokemuksia. Näitä kokemuksia yleensä syntyy, kun ratkaisen ongelman siitä, miten jokin asia tehdään. Ongelman ratkaisu voi vaatia kokeiluja ja erilaisten kokeilujen yhdistämistä. Esimerkiksi laukku tehtävässä kolmiulotteinen tasku ja sisäänpäin kääntyvät laukun sivut, olivat minulle haasteen paikkoja, joissa en ennen ollut ollut. Käsitykseni kuitenkin tarvittavasta toiminnasta oli niin vahva, että tässä tilanteessa minulle riitti vain kankaan kiinnitys nuppineuloin ja siten esim. taskun ommelten hahmottaminen paperille. Orientaationa tuotesuunnittelupainotteinen käsityö sopii minulle, sillä käsityöharrastuksen lähtökohtana minulla on usein jokin tuotteen tarve.

Kun tuotetta suunnitellaan jollekin toiselle henkilölle, kehittää se yksilössä sellaista ajattelukykyä, jolla yksilö voisi joskus elämässään tienata elantoaan (suunnittelee ja tuottaa tuotteita toisten tarpeeseen). Koulussa opettajalle on haasteena antaa oppilaille runsaasti ideointiin virikkeitä, jotta ideoita lähtee syntymään. Mikään ei ole turhauttavampaa kuin se, ettei keksi mitä tehdä. Lisäksi haasteena on suunnitella mm. ajan käyttöä ja ottaa huomioon omat taidot kuitenkin siten, että poistuu omalta mukavuusalueeltaan kehittyäkseen.

Ilmaisu/taidepainotteinen käsityö

Tämän orientaation mukaisesti toteutimme kurssilla käsinuken, joka oli kaikille opiskelijoilla yhteinen idea-aihe. Tärkeää on antaa paljon virikkeitä (haaste opettajalle), joita käsinukketyön kohdalla olisin itse kaivannut enemmän, sillä konkreettinen ulkonäkömahdollisuus nukelle ei meinannut tulla mieleeni yrityksistä huolimatta.

Ilmaisupainotteisessa orientaatiossa edetään oman mielikuvan johdattamana. Koen tämän itselleni suhteellisen helpoksi, sillä koen omaavani rikkaan mielikuvituksen, joka asettaa minulle ongelmia ratkaistavaksi, jotta mielikuvien toteuttaminen olisi mahdollista. Ongelmien ratkaisussa kaipaan välillä toisen mielipidettä ja opastusta (esimerkiksi ei olisi tullut pieneen mieleenkään käyttää käsinuken pään teossa vaahtomuovia, sillä neulahuovuttaminen oli minulle aivan uusi juttu).

Ilmaisupainotteinen käsityö sopii minulle tuotesuunnittelupainotteisen käsityön ohessa myös hyvin, koska koen itseni ilmaisun käsityönkeinoin erittäin tärkeäksi. Lisäksi minulle on ominaista yhdistää ilmaisupainotteista käsityötä tuotesuunnitteluun, jolloin suunnitellulla tuotteella pyrin kertomaan jonkin tarinan (laukun kohdalla: kirahvi rehevällä savannilla sateen jälkeen) tai haluan luoda taiteellisempaa otettu tuotteeseen. Kai sitä voisi sanoa, jonkinlaiseksi designiksi?

Ilmaisupainotteinen käsityö antaa mahdollisuuden ilmasta itseään taiteen keinoin ja niissä voi selkeästi ilmaista omaa kannanottoaan yhteiskunnallisiin asioihin, esimerkiksi kierrättämisen mahdollisuuksiin. Ilmaisupainotteinen käsityö luo haasteita koulussa oppilaille, jotka ovat vähemmän itseohjautuvia (itseohjautuvuus arvioinnin kohteena). Ilmaisupainotteisessa käsityössä opettajan on tärkeää kannustaa oppilaita tuomaan suunnitelmansa visuaalisiksi, jotta myös opettaja on tietoinen, mihin oppilas on pyrkimässä ja osaa näin auttaa oppilasta ongelmatilanteissa.

Lähdeluettelo

Pöllönen, S., Kröger, T. 2004: Näkökulmia kokonaiseen käsityöhön. – Teoksessa: Ekenberg, J., Savolainen, E., Väisänen, P. Tutkiva opettajankoulutus – Taitava opettaja: 160-172. http://sokl.uef.fi/verkkojulkaisut/tutkivaope/polla_kroger.htm 7.2.2015.