N10. Pirtanauha

Pirtanauhatyössä tein itselleni avainnauhan tulevaa opettajan työtäni varten. Apunani minulla oli pöydän jalka johon sidoin langat kiinni. Lankojen toisen pään sidoin vyötäröllä olevaan nauhaan. Pirtanauhan tekemisen haasteita oli kudelangan kiristäminen, siten ettei se jää hapsuttamaan sivuilta. Meinasi lähinnä päästä unohtumaan sen kiristys. Toinen haaste oli kirjainten tekeminen. Olisin halunnut kirjoittaa ELLA, mutta kirjainten teon hahmottaminen oli jälleen kerran minulle hankalaa. Sinänsä jännä huomata, että itselläni on hahmottamisen vaikeutta, sillä usein olen siinä todella hyvä. Osaan kuvitella valmiin työn ja osaan tehdä päätelmiä miten pääsen kuvitelmaani. Useimmiten. Kuitenkin aina silloin tällöin tulee näitä hetkiä, kun ei vain millään meinaa ymmärtää miten.

Teknisissä töissä itse tekemä pirta ja tekstiilitöissä pirralla tehty avainkaulanauha.

Parin yrityksen ja erehdyksen sekä opettajan tuoman avun kautta aloin saamaan kirjaimia näkyviin. Ne eivät kuitenkaan olleet sellaisia kuin olin kuvitellut, joten purin ne pois ja jatkoin perinteiseen tyyliin.

Itse en tämän demon aikana parityöskennellyt, mutta voisin kuvitella sen hyödyiksi sen, että molemmilla on toinen nopeana apuna paikalla, jos patti tilanne yllättää. Parin kanssa työskennellessä voi keskustella mitä ja miten tehdään milloinkin ja miksi. Huonona puolena saattaa olla se, jos toinen haluaisi edetä nopeampaa vauhtia kuin toinen tai jos parin henkilökemiat eivät vain kohtaa (tämän tilanteen välttämiseksi opettajan onkin hyvä tuntea luokkansa).

Pirtanauhaa on ennen ja käytetään edelleen kansallispukujen koristeena ja esim. saamelaisten kansallispuvut ovat koristeltu pirtanauhoilla. Myös ennen vanhaan sulhaset rakensivat kihlatulleen pirran, jotta morsian voisi kutoa nauhoja. Nykyisin pirtanauhaa voi käyttää esim. rannekoruna, kaulanauhana tai laukunhihnana.