Sorminukketeatteri

Jaksosuunnitelma 3. luokalle

Tekstiilityön perusteet ja pedagogiikka 2014 - 2015

Ella Laine

Jakson edellytyksenä on, että koulussa on luettu näytelmämuotoisia kertomuksia, satuja tai tarinoita jo ennen tämän jakson aloittamista. Mikäli on mahdollista päästä oppilaiden kanssa esimerkiksi nukketeatteriin (tai muuhun näytelmään), on tämä jakso sopivaa jatkoa teatteriteemalle. Tämän jakson aikana oppilaat kirjoittavat ryhmissä äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla pienimuotoisen näytelmän, jossa jokaisella oppilaalla on jokin rooli. Roolisuoritukset toteutetaan sorminukketeatterilla. Tähän jaksoon on integroitu äidinkieltä ja kirjallisuutta, tekstiilikäsityötä ja kuvataidetta. Jakson lopussa sorminukketeatteri voi esiintyä esimerkiksi 1.-2. luokkalaisille.

Opetusjakson sisällöt ja tavoitteet

Opintojakson aikana, oppilaat dokumentoivat omaa työskentelyään ja kirjoittavat yhdessä oppimispäiväkirjaa esimerkiksi blogin muodossa. Oppilaiden tulee liittää blogiin kuvia (ei oppilaiden kasvoja näkyviin yksityisyyden suojasyistä) työskentelyprosessista ja tuottaa prosessia kuvaavaa tekstiä: Mikä onnistui? Mikä ei? Milloin oltiin samaa mieltä? Milloin ei ja miten siitä selvittiin? (POPS 2014).  Yksityisyyden suoja syistä oppilasryhmät voivat kirjoittaa blogiin nimimerkin suojin, joka on opettajan tiedossa. Oppilaat merkkaavat omat tekstinsä tunnisteiden avulla (nimimerkki on tunniste). Ryhmille tulee varata riittävästi aikaa prosessikuvausten pohtimiseen ja tuottamiseen.

Äidinkielen ja kirjallisuuden tavoitteet

Opetusjakson aikana oppilas pääsee kielentämään ajatuksiaan ja harjoittelemaan kertovien tekstien tuottamista (Perusopetuksen opetussuunnitelma (POPS) 2014) yhteistyössä oman ryhmän kanssa. Oppilaat luonnostelevat tekstit käsin, jolloin he saavat sujuvuusharjoittelua käsin kirjoittamiselle ja lopuksi näytelmä kirjoitetaan puhtaaksi tietokoneella, jolloin oppilaat saavat myös harjoitusta näppäinkirjoittamisesta (POPS 2014). Oppilaat vaihtavat kirjurin roolia. Tekstiä kirjoittaessa oppilaiden tulee yhdessä kiinnittää huomiota tekstin rakenteisiin ja oikeinkirjoitukseen (POPS 2014).

Tekstin tuottamisen tavoitteena on tuottaa fiktiivinen näytelmäteksti, jonka luonnissa oppilaat voivat hyödyntää kokemuksiaan aiemmin kuulluista/nähdyistä näytelmistä. Tekstien luonnin yhteydessä harjoitellaan luotujen tekstien elävöittämistä tarkastelemalla sanavalintoja, sanontoja ja sanajärjestystä. Käsikirjoituksen luonnissa kiinnitetään huomiota myös kirjoitetun ja puhutun kielen eroihin (esim. kertojan osuus (kirjoitettu muoto) vs. vuorosanat (puhemuodossa kirjoitettu)). (POPS 2014).

Jakson lopulla oppilaat harjoittelevat draamaesityksiään ja lopuksi esittävät näytelmät joko muulle luokalle tai 1.-2. luokan oppilaille.

Lähde

Käsityön pedagoginen malli: Ilmaisu/taidepainotteinen käsityö

Taustalla on yhteinen idea-aihe: sorminukke. Jokaisella ryhmän jäsenellä on jokin roolihahmo, josta oppilaalla on jokin mielikuva tai ajatus, minkälainen hahmo on kyseessä (mitä luonteenpiirteitä sillä on, onko se oikea ihminen/eläin vai täysin mielikuvituksellinen). Käsityön oppitunnilla oppilaat suunnittelevat ja konkretisoivat suunnitelmansa muovailuvahan avulla. Suunnittelun lomassa oppilaiden tulee pohtia työskentelyvaiheita yhdessä ryhmän kanssa.

Toiminnan lopputuloksena syntyy oppilaan mielikuvituksen tuottama konkreettinen tuote, jolla on luotu ja ylläpidetty käsityökulttuurin lisäksi myös näytelmäkulttuuria.

Tekstiilikäsityön tavoitteet

Jakson aikana oppilas oppii hahmottamaan ja hallitsemaan kokonaisen käsityöprosessin, jossa oppilas yhdessä ryhmänsä kanssa ideoi itse luodun tekstin inspiroimana konkreettisen käsityötuotteen. Suunnittelussa jokainen ryhmän jäsen muuttaa oman roolihahmon mielikuvan konkreettiseksi suunnitelmaksi muovailuvahan avulla. Muovailuvahaa käytettäessä oppilas sommittelee värejä ja pohtii samalla, millä materiaalilla voisi toteuttaa minkäkin kohdan. Jokainen ryhmän jäsen esittelee hahmoluonnoksensa ryhmän muille jäsenille. Näin oppilas oppii myös kertomaan suullisesti omasta suunnitelmastaan. (POPS 2014).

Ryhmien tulee yhdessä suunnitella sorminukkejen teon työjärjestys (esimerkiksi, missä vaiheessa yksityiskohdat ommellaan kiinni). Tämän jälkeen oppilaat tekevät ompelukonekokeiluja (esimerkiksi pareittain) ja harjoittelevat ylä- ja alalangan laittoa, suoraa ja siksak-ommelta sekä ompelukoneella peruuttamista. Oppilaat oppivat ompelukoneenkäyttötaitoja ja ompelukoneompeluun liittyvää peruskäsitteistöä. Mikäli oppilaat eivät ole ennen käyttäneet ompelukonetta, tulee opettajan käydä koneen käyttö oppilaiden kanssa läpi ja antaa oppilaille enemmän aikaa harjoitteluun. Turvallisuusasiat tulee käydä opettajan johdolla läpi joka tapauksessa. (POPS 2014).

Oppilaita ohjataan materiaalin ekologiseen ja säästävään käyttöön (POPS 2014).

Jakson aikana oppilaat valmistavat yksilöllisiä tuotteita, joita he käyttävät yhteisöllisesti luodussa näytelmässä. Oppilaat työskentelevät itse tehdyn suunnitelman ohjaamana. (POPS 2014).

Kuvataiteen tavoitteet

Oppilaat luovat näytelmälleen taustarekvisiittakuvat näytelmän eri kohtauksille kuvataiteen tunnilla. Tavoitteena on ”innostaa oppilasta ilmaisemaan havaintojaan ja ajatuksiaan kuvallisesti […]” luodun tekstin pohjalta (POPS 2014). Opettaja voi itse valita, millä tekniikalla taustat tehdään, jos tarkoituksena on harjoitella jotain tiettyä tekniikkaa, tai hän voi antaa oppilaiden itse valita vapaasti. Kuvia oppilaat voivat luoda yksin, pareittain tai ryhmissä.

Lähde

Eriyttäminen

Lähde

Kirjoitusprosessissa kaikille tulee antaa mahdollisuus tuoda mielipiteitään ja ideoitaan ilmi. Heikommat oppilaat voivat ryhmässä oppia toisilta oppilailta esimerkiksi työskentelytekniikoita tai oikeinkirjoitus sääntöjä. Ryhmästä pyritään jokaiselle löytämään se paikka, josta oppilas saa onnistumisen ja osallistumisen kokemuksia. Opettaja auttaa paikan löytämisessä tarvittaessa. Opettaja kannustaa ryhmiä huolehtimaan jäsenistään ja auttamaan toisiaan.

Mikäli ompelukonetyöskentely sujuu heikosti, voidaan nuken yksityiskohtien tekoon käyttää esimerkiksi liimaa. Mikäli ompelukonetyöskentely ei suju ollenkaan voidaan sorminukke tehdä vanhasta hanskasta tai käyttää apuna piippukrassia (kuvat alla). Materiaaliksi on valittu huopakangas, koska se on jämäkkää ja siten helpompaa työstettävää kaikille.

Lähde

Käsityön työskentelymateriaalit ja välineet oppilaille

-          Muovailuvahaa suunnitteluun (eri värejä)

-          kangasliitu (oman sormen piirtäminen kaavaksi, saumavara!)

-          Huopakangasta (eri värejä)

-          Pieniä helmiä/nappeja, irtosilmiä

-          Neula ja lanka (mahdollisia kirjontakuviointeja varten)

-          Ompelukone ja ompelulankaa

-          Digikamera dokumentointia varten (oppilaat saavat myös käyttää omia välineitä)

-          Sakset

-          Liimaa, piippukrasseja, massapalloja

Opetusmateriaalit ja virikkeet

Virikkeinä toimivat koulussa luetut näytelmätyyliset tekstit ja mahdollinen (suositeltava) teatterikäynti. Opettaja voi näyttää erilaisia kuvia (esim. eläinkuvia), joita sorminuket voisivat edustaa. Opettaja voi myös näyttää sorminukkekuvia, joista oppilaat voivat ottaa ideaa esimerkiksi työjärjestyksen tekemiseen tai siihen, miten ompelevat nuket kasaan (pykäpistot, koneompelu ym.).

Tuntisuunnitelmat

1. Äidinkieli ja kirjallisuus (2 x 45 min)

-          Blogialustaan tutustuminen

-          Näytelmän elementtien pohtiminen

-          käsikirjoitus

-          juoni

-          roolit (hahmot + kertoja)

-          Ryhmäjako

-          lyhyen näytelmän suunnittelu

-          näytelmän kirjoittaminen

-          Prosessikuvaukset alkuun

2. Tekstiilityö (3 x 2 x 45 min)

-          Omien roolihahmojen suunnittelu muovailuvahalla

-          Roolihahmojen esittely ryhmälle

-          Ryhmät pohtivat työjärjestystä ja kirjoittavat sen ylös

-          Ompelukoneharjoittelua pareittain

-          Sorminukkejen ompelu

-          Prosessikuvaukset

3. Kuvataide (2 x 45 min)

-          Taustarekvisiittojen tekeminen piirtäen, maalaten, askarrellen ym. (yksin/ pareittain/ ryhmässä)

-          Jos oppilaat tarvitsevat lavasteet moneen kohtaukseen kannattaa opettajan kannustaa oppilaita tekemään yksin tai pareittain, jotta lavasteet saadaan syntymään

4. Äidinkieli ja kirjallisuus (2 x 45 min)

-          Näytelmän harjoittelu

-          Näytelmien esittäminen (esim. 1-2 luokkalaisille)

-          Vertaispalautteen antaminen toiselta ryhmältä tai sen saaminen yleisöltä

-          Vertaispalautteen antaminen blogiin

Arviointi

Arvioinnissa kiinnitetään käsityön osalta huomiota, miten oppilaat ovat kuvanneet kokonaisen käsityöprosessin. Erityisesti huomiota kiinnitetään ongelmakohtien ratkaisuun ja siihen, miten oppilas on kyennyt tuottamaan suunnitelmansa konkreettiseksi tuotteeksi. Tuotteessa on otettu huomioon esteettisyys ja toimivuus. Lisäksi arvioidaan, miten oppilas on ottanut vastuuta omasta ja ryhmän työskentelystä ja sitä, miten tavoitteellista työskentely on ollut. (POPS 2014).

Äidinkielessä ja kirjallisuudessa pyritään tunnistamaan näytelmäkirjallisuudelle tunnusomaisia piirteitä. Lisäksi huomiota kiinnitetään oikeinkirjoitukseen. Prosessikuvauksessa katsotaan, miten oppilaat ovat ryhmänä toimineet ongelmakohdissa ja miten he ovat sen ratkaisseet (esimerkiksi jokin kieliopillinen ongelman ratkaisu). Arvioinnissa kiinnitetään huomiota myös puhutun ja kirjoitetun kielen eroihin ja siihen, onko se otettu huomioon näytelmää kirjoitettaessa. Oppilas osaa käyttää näytelmäkirjallisuuden käsitteitä kertoessaan näytelmästä. (POPS 2014).

Kuvataiteen kohdalla opettaja voi arvioida määrättyä kuvataiteen tekniikan käyttöä (POPS 2014), mikäli opettaja on sellaisen oppilaille antanut. Arviointi kohdistuu ryhmän sisäiseen työnjakoon (POPS 2014), ja siihen miten hyvin oppilas on kuvannut teoksellaan näytelmän kyseisen kohtauksen. Työ on oppilaan vapaata ilmaisua ja sen ei tarvitse olla esittävä teos.

Jos näytelmät esitetään omalle luokalle, voidaan luokassa jakaa vertaisarviointi vuorot. Jos taas näytelmä esitetään toiselle luokalle, voi kyseisen luokan opettajalle ehdottaa, että hänen luokkansa antaa palautetta sovitulla tavalla. Muu oma luokka antaa vertaispalautetta kaikissa tilanteissa blogiin prosessikuvauksesta. Prosessikuvausten vertaisarvioinnissa ryhmän tulee yhdessä pohtia minkälaista rakentavaa palautetta antavat arvioinnin kohderyhmälle.