Tietoa tästä blogista



Tämä blogi on Itä-Suomen yliopistossa opiskelevan luokanopettajan päiväkirjamainen prosessikuvaus käsinuken ja laukun teosta. Tämä prosessikuvaus kuuluu "tekstiilityön perusteet ja pedagogiikka 2014-2015" -kurssiin ja se on toteutettu perusopetuksen opetussuunitelman 2014 hengessä. OPS 2014 painottaa kokonaisvaltaisia prosessikuvauksia, joissa oppilas itse pohtii ja arvioi omaa oppimistaan.

Tekstien otsikot on selvyyden vuoksi numeroitu: N1, N2..Nu10 (Nukke1, Nukke2...Nukke10) ja L1, L2... jne. (Laukku1, Laukku2) ja ne löytyvät myös "tunnisteista" (oikealla), jotta eteneminen järjestyksessä olisi helpompaa.

Tästä blogista löytyy myös kirjoittamani essee ja jaksosuunnitelma 3. luokan oppilaille, jonka tunnisteet ovat myös oikealla ja ne on otsikoitu tehtävänannonmukaisesti.

- Ella Laine


sunnuntai 1. helmikuuta 2015

L4. Loput yksityiskohdat

Ulkoneva tasku
Tarkun kulmien ompeleminen käsin.
Kuvassa näkyy myös reunojen tikkaukset,
joilla kolmiulotteisuuden sain aikaan.
Ulkonevan taskun kaavojen piirtämisessä minun oli pitänyt ottaa huomioon yhden senttimetrin syvyys saumavarojen lisäksi. Taskun kolmiulotteisuuden luomiseksi olin päättänyt tehdä taskuun tikkauksia, jotka pakottaisivat reunat kääntymään. Taskun alakulmat olivat vaikeimpia ja eniten piti olla tarkkana siinä, ettei vahingossa ompele kangasta väärästä kohdasta yhteen. Rauhallisesti kun eteni, ongelmia ei syntynyt.

Taskua kiinnittäessä ompelin suoralla pitkät sivut kiinni, siten että jätin kulmat ompelematta. Huomasin, että sisäkulmien ompelu koneella menee niin vaikeaksi, että oli parasta ommella kulmat käsin kiinni. Laitoin ompelulangan kaksin kerron, jotta kulmista tulisi varmasti vahvat.

Alkuperäisessä suunnitelmassani oli kaksi taskua. Päätin kuitenkin jättää toisen taskuista pois, koska kahden taskun mahduttaminen olisi vaatinut pienikokoiset taskut. Tulin siihen tulokseen, että yksi isompi tasku on huomattavasti käyttökelpoisempi kuin kaksi pientä taskua.





Vasemmalla suunnitelma kolmiulotteisesta taskusta. Katkoviiva esittää tikkauksia, joilla kolmiulotteisuus saadaan aikaan. Mitoissa on huomioitu kolmiulotteisuuden lisäksi saumavarat. 
Valmis taskunkulma.

Taskun läppä
Niin kuin olin suunnitelmaani merkinnyt, taskun läpästä piti tulla hieman isompi kuin itse taskun leveys. Tämä juuri siksi, että läpässä pitää olla pullistumisvaraa (taskun kolmiulotteisuus) ja lisäksi siksi, ettei taskusta pääsisi tippumaan mitään.

Taas huomasin olevani siinä pisteessä, että olin onnistunut tekemään aivan liian naftin kaavan, vaikka olin siinä mielestäni huomioinut saumat ja kaikki. Suosiolla leikkasin saman tien uudet läppäpalat, huomattavasti isommat, jotta saumavaraa olisi tällä kertaa kunnolla. Läpästä tuli kaksinkertainen ja opettajalta sain vinkkinä ommella ne yhteen väärinpäin (jättää yläreuna auki) ja kääntää läppä oikein päin ja lopuksi tehdä tikkaus päälle, jotta läppä olisi siistimmän näköinen.

Oikein päin käännetty tasku. Saumat ovat jääneet sisäpuolelle.
Reunat vaativat enää vain silitystä ja tikkauksen sekä yläreuna huolittelun ja
käännöksen läpän alle.
Kun olin ommellut suoralla ompeleella läppäpalat yhteen, huomasin, että läpästä on tulossa aivan liian leveä. Leikkasin molemmista reunoista noin sentin pois ja ompelin uudelleen. Käänsin taskun, silitin sauman, tikkasin ja ”voilà”, läppä oli valmis kiinnitettäväksi. Siksakkasin avonaisen reunan umpeen ja käänsin reunan siten että se jäi läpän alle ja ompelin suoralla ompeleella läpän kiinni sen yläreunasta. Tein myös kauneusompeleen hieman alemmas, jotta taitoskohta pysyisi piilossa kun läpän avaa.

Napinläpi (ennen läpän kiinnittämistä)
Napinläven tekemiseen käytin apuna ompelukoneesta löytyvää automaattiohjelmaa. Hetki piti ohjekirjaa katsella, että miten napinläven teko nyt onnistuukaan. Muutaman harjoittelun tein ja sitten oli totinen paikka kun se piti itse läppään tehdä. Hengitystä pidättäen hyvin meni! Välissä oleva aukko avataan ratkojalla, jonka kanssa piti varoa, ettei vahingossa vedä ommeltuja lankoja poikki, tai mikä pahempaa: vedä kangasta halki liian pitkältä matkalta. On hyvä aloittaa ratkomista ensin hieman toisesta päästä ja sitten toisesta päästä kohti keskustaa.

Oikea napinpaikka löytyi kun laitoin napin lävestä puoliksi läpi. Ompelin napin käsin kiinni kaksinkertaisella ompelulangalla.
Napinläven teko. Kangas ratkotaan ommelten välistä, ensin toisesta päästä kohti keskustaa ja sen jälkeen toisesta päästä.

Kännykkätasku
Kännykkätaskun koossa piti ottaa huomioon saumavaran lisäksi kahteen kertaan taittuva yläosa, jotta taskun suuosasta tulee siisti.

Kännykkä taskuun halusin pientä kiristystä taskun suuosaan, jotta kännykkä pysyisi varmasti paikoillaan. Kiristyksen päätin tehdä kuminauhaa hyödyntäen. Ompelin kuminauhan toiseen päähän ensin pienen suoran ompeleen poikittain, jotta sain kuminauhan pysymään paikoillaan koko prosessin ajan. Seuraavaksi kuminauha piti venyttää koko kankaan matkalle ja ommella erittäin pienellä siksakilla kumilanka kiinni kankaaseen. Kun kumilanka oli paikoillaan, taitoin alareunan ja sivujen saumavarat sisäänpäin ja lopuksi yläreunan kahteen kertaan. Ompelin ensin yläreunan taitoksen kiinni ja viimeisenä asettelin taskun kolmiomaiseen muotoon laukun sisälle ja ompelin sen kiinni suoralla ompeleella.

Seuraavaksi olin kiinnittämässä laukun magneettiosia, mutta onneksi konsultoin opettajaa, jonka ohje oli ensin koota vuoriosa ja sitten pääliosa, jonka jälkeen kaksi laukkua laitetaan sisäkkäin ja kaikki saumat jäävät näkymättömiin. Itsehän olisin ommellut samanlaiset pääli- ja vuoriosat yhteen ja vasta sitten lähtenyt kokomaan laukkua (sisäpuolelle olisi jäänyt saumat näkyviin).
Vasemmalla käännetty taskun yläreuna, jossa kumilankakiristys. Oikealla vuorikankaaseen kiinnitetty kännykkätasku. Tasku ommeltu "kolmiomaisesti" suoraan (ei siis kaarevia kohtia, johon kangas luonnollisesti kaartuisi).

Suunitelma laukun sivuista. Katkoviiva
osoittaa tikkausten paikkaa. Alasmuodostuvan
kolmion sivuje ei tikata alas asti vaan 3cm
yläkärjestä kohti alakärkiä.


Laukun sisäänpäin taittuvat sivut
Jotta laukun sivut taittuisivat laukkua suljettaessa sisäänpäin, oli sivupaloja hieman ommeltava. Ensimmäisenä paloista piti löytää niiden keskikohta, joka kätevästi kävi vain taittamalla kangasta (eikä monimutkaisesti mittailemalla ja millejä jakamalla, niin kuin ensin erehdyksessä tein). Taitokset vahvistettiin silittämällä. Tämän jälkeen lähelle alareunaa tuli saada kolmiomainen taitos, joka sekin syntyi helposti taittamalla kangasta ja silittämällä. Tämä sama toistettiin kaikille sivupaloille siten, että vuorikangaspalat taitettiin oikealta puolelta ja päälikangaspalat nurjalta puolelta.


Ompelin palat taitoksen reunoja pitkin, jotta taitoksesta tulisi terävä ja alakolmion sivuja päätin ommella kolme senttimetriä. En nähnyt tarkoituksen mukaiseksi ommella kolmion sivuja alas asti, koska mielestäni se ei olisi tehnyt taitoksesta yhtään sen parempaa kuin mitä se jo oli.






Laukun sivupala taitettu puoliksi ja silitetty. 
Alareunan kolmion saamiseksi sivupalan alareuna taitetaan kuvan mukaisesti ja silitetään nuolen osoittama pätkä (puolivälistä alakulmaan).  Tämän jälkeen taitos avataan ja kangas käännetään samalla tavalla toisesta suunnasta ja silitetään jälleen keskikohdasta kohti alanurkkaa. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti