L1. Laukun suunnittelua

Joululomalta palatessani takaisin Joensuuhun olin pienoisessa paniikissa sen suhteen, etten ollut löytänyt laukulleni aihetta, joka olisi innostanut minua niin kovin, että olisin halunnut sen toteuttaa. Kotoa ei ollut löytynyt mitään kangasta, josta olisin kiinnostunut, saatikka sitten mitään muutakaan esinettä/asiaa, joka olisi inspiroinut minua.

Joensuuhun palattuani lähdin kiertelemään kirpputoreja. Ei tarvinnut kauankaan kierrellä, kun jo parin kirpparipöydän jälkeen löysin vanhan kauhtuneen H&M:n laukun, jossa oli puiset sangat. Suorastaan lumouduin näistä sangoista, eikä vanhaa laukkua ollut hinnallakaan pilattu: 2,50e ei ollut paha hinta puisista sangoista. Hetken kuluttua samalta kirpputorilta löysin kaksi kappaletta kauniin valkoisia 70x70cm sohvatyynyn päälisiä, joissa oli hempeän vaaleansininen lintu/kukkaprintti. Hintaa tyynynpäälisillä oli 10e, mutta juuri sopivasti hyllyä koristi -50 % -lappu. Tyytyväisenä löytöihin kiersin vielä lopun kirpputorin ja menin kassalle. Kassalla kuitenkin tiedettiin, että -50 % -lappu koski ainoastaan vaatteita kyseisellä hyllyllä, joten tyynynpäälliset jäivät siihen.

Ja ei kun seuraavalle kirpputorille! Karjalan Apu -kirpputorille mennessäni muistin, että siellä on usein myynnissä isot määrät lakanoita ja verhoja ja muutenkin suuri pinta-alaisia kankaita. Ja sieltä sitten löytyikin. Kauniin vihreäprinttiset, viidakkohenkiset verhot 2e/kpl. Ostin molemmat, sillä ajatuksenani oli tehdä samasta kankaasta vuorikangas tulevaan laukkuun.

Lukun kahvat, kangas ja laukun suunnitelma.

Kotona irrotin puiset kahvat ja mittailin sohvaa vasten minkä kokoista ja näköistä laukkua voisin haluta. Kahvojen leveys toimi rajoittavana tekijänä, sille kuinka suuren laukun voisin valmistaa. Lisäksi ajattelin, että laukun olisi hyvä olla käytännöllinen: pienempi tasku pikkutavaralle ja kännykkäpussi, jossa kännykkä varmasti pysyy. Piirsin paperille hetken ja sitten suunnitelma olikin jo valmis. Ongelmia oli vähän pohtia, mitä kannattaa tehdä ensin, kun vuorikangaskin oli tulossa. Alkuun ajattelin, että vuorikangas pitää ommella kiinni päälikankaaseen ja vasta sitten koota kaikki palat laukuksi (myöhemmin sainkin tietää, ettei se ole ihan järkevää). Päätin jättää ompelujärjestyksen pohdinnan siihen hetkeen, kunnes saisin kankaan leikattua. Uskoin, että kun saan konkreettiset palat eteeni, kolmiulotteisen palapelin kokoamisjärjestys hahmottuu minulle paremmin.

Ompelujärjestys alkoi hahmottua myöhemmin ja kirjasin tarkkaan ylös kaikki välivaiheet.

Kahvoista irrotettu vanha laukku, joka nyt toimii vaatekomerossani
huivien, varasilmälasien ja ponnarien säilytypaikkana. Laukun pikku-
taskut ovat juuri sopivia pikkutavaran säilytykseen.

Ompelukoneenharjoittelu demolla minua kiinnosti eniten applikaatiokuvien kiinnittäminen. Painokuvioiden tekeminen loi minusta sotkuisen vaikutelman ja olisi ollut hauska ottaa kotoa erilaisia esineitä painantakokeiluun, jos siten olisinkin löytänyt mieleiseni. Noh, se nyt ei haitannut, koska tosiaan kiinnostuin eniten applikaatiokuvista. Kankaan viidakkomaisuuden inspiroimana ja eläimiä rakastavana ihmisenä päätin, että laukkuuni tulee eläinapplikaatioita. Piirsin kirahvin, jonka kuvittelin olevan liian vaikea toteutettavaksi ja päätin, että suunnittelen yksinkertaisia applikaatioita myöhemmin.

Tuotesuunnittelupainotteisessa käsityössä minua on hirveästi auttanut Pinterest-sivusto. Olin jo kauan sitten liittynyt kyseiselle sivustolle, mutta en ollut perehtynyt sen käyttöön. Tämän kurssin aikana Pinterestin käytöstä on ollut suuri apu ideoiden hankkimisessa ja myös vapaa-ajalla olen tullut aktiivisemmaksi Pinterestin käyttäjäksi. Olen aina pitänyt käsitöistä ja askartelusta ja nyt Pinterest toimii niin suurena innoittajana, että oikeasti myös teen vapaa-ajalla huomattavasti enemmän käsitöitä ja askarteluja kuin ennen.